Yleistä Porvoosta
Porvoo - Suomen toiseksi vanhin kaupunki
Porvoon seudun nykyinen asutus sai alkunsa 1200- ja 1300-luvuilla ja Porvoon pitäjä mainitaan asiakirjoissa jo 1300-luvun alussa. Varhaisempina aikoina siihen kuuluivat myös nykyiset Askola, Pornainen ja Pukkila. Porvoon kylästä kasvanutta kaupunkia edelsi ylempänä joen varrella Saksalan kylässä sijainnut kauppapaikka.
Keskiajalla Suomeen perustettiin kuusi kaupunkia. Niiden joukossa syntyi Uudenmaan rannikolle Porvoo, jolle myönnettiin kaupunkioikeudet n. v. 1380. Kaupungille kuten koko pitäjälle saatiin nimi Borgå (Linnajoki) joesta ja Linnamäen linnasta.
Nykyinen Porvoon kaupunki on perustettu 1.1.1997, jolloin lakkautettiin silloinen Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki ja muodostettiin uusi kunta. Uuden kunnan nimi on Porvoo ja se käyttää kaupunki nimitystä. Porvoon kaupungin historiallisena perustamisajankohtana pidetään vuotta 1346.
Porvoon kaupunki sijaitsee itäisellä uudellamaalla Suomenlahden rannikolta noin 50 km Helsingistä itään. Asukkaita on noin 48 700.
Alue
Porvoon kaupungin maapinta-ala on 655 km2 ja asukastiheys 70 as./km2, vesipinta-ala on 1 114 km2. Kaupungin alue jakautuu keskusta-alueeseen, keskustan lähistöllä oleviin suurempiin lähiöihin kuten Kevätkumpu, Huhtinen, Näsi, Peippola ja Gammelbacka sekä kylätaajamiin ja laajaan maaseutu- ja saaristoalueeseen.
Veroprosentti
Porvoon kaupungin veroprosentti oli vuonna 2010 19,25 %.
Väestö
Porvoolaisista on naisia 51 % ja miehiä 49 %. Porvoossa liikkuessaan näkee ajan monta kerrostumaa. Oman värinsä Porvoon arkeen antavat kaksi kieltä: kaupungissa puhutaan sekä suomea että ruotsia - joskus jopa samassa lauseessa. Kielisuhteiltaan kaupunki on kaksikielinen, suomenkielisten osuus väestöstä on 65 %, ruotsinkielisten osuus on 32 % ja muun kielisiä on 3 % .
Vanhaa ja uutta
Mannerheiminkadun pohjoispuolella sijaitseva idyllinen Vanha Porvoo, eteläpuoleinen empirekaupunginosa ja niiden välissä oleva elävä Porvoon keskusta täydentävät erinomaisesti toisiaan. Uutena kehittyvänä yritysalueena Porvooseen on tullut Kuninkaanportti läntisen moottoritieliittymän ympäristöön.
Elävä keskusta
Tori on kaupungin sydän, jonka ympärille sijoittuu kaupungintalo, linja-autoasema (Matkahuolto), erikoisliikkeitä ja palveluita kuten kauppakeskus Lundi. Torin tarjonta vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Torikahvilassa porvoolaiset vaihtavat kuulumisia ystävien ja naapuriensa kesken.
Jokirannan vierasvenesatama ja laivaranta vilisevät elämää varsinkin kesäisin. Syksyllä 2004 valmistunut Aleksanterinkadun silta ja jokirannan kaunistunut ilme saavat porvoolaiset iltakävelylle ja nauttimaan viimeisistä uudistuksista keskustassa. Kukkaistutukset, suihkulähteet, kahvilat ja terassit ovat tehneet rannasta viihtyisän kohtaamispaikan.
Moderni puukaupunki länsirannalla
Porvoonjoen rakentamattomana säilynyt länsiranta alkoi täyttyä, kun arkkitehti Tuomo Siitosen ehdotus voitti 1998. Tiiviissä pientalovaltaisessa ehdotuksessa yhdistyvät empire-Porvoon rationaalisuus, vehreys ja sosiaalinen toimivuus. Alueen rakentaminen on vielä kesken, mutta tulevaisuudessa joen molemmin puolin on vilkasta elämää, niin kuin on aina ollut kaupungeissa, joissa joki on tuonut ja vienyt vierailijoita ydinkeskustaan.
Tulevaisuuden Länsiranta
Asuinalueen seuraksi on tullut campusalue ja tulossa on liikekeskus. Taidetehdas, parhaillaan kunnostettava vanha kehyslistatehdas, muodostaa tulevaisuudessa puitteet monipuolisille tapahtumille ja tarjoaa inspiraatiota huokuvan ympäristön yläkerran ateljeetilojen taiteilijavuokralaisille.
www.taidetehdas.fi